Väittelemiseen liittyviä ohjeita
TEKNILLINEN KORKEAKOULU
Väitöskirjalautakunta
[På svenska] [In English]
Sisällys:
ESIPUHE
Teknillisessä korkeakoulussa voi suorittaa jatkotutkintoina tekniikan lisensiaatin ja tekniikan tohtorin tutkinnon sekä filosofian tohtorin tutkinnon (Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista 794/2004). Seuraavat ohjeet on tarkoitettu tekniikan tohtorin ja filosofian tohtorin tutkintoa suorittavalle jatko-opiskelijalle.
1. OHJEITA VÄITÖSKIRJAN TEKIJÄLLE
Teknillisen korkeakoulun tutkintosäännön (41 §) mukaan väitöskirjaksi voidaan hyväksyä yksittäinen tutkimus (monografia) tai riittäväksi katsottu määrä samaa ongelmakokonaisuutta käsitteleviä tieteellisiä julkaisuja tai julkaistaviksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu yhteenveto taikka muu vastaavat tieteelliset kriteerit täyttävä työ. Julkaisuihin voi kuulua yhteisjulkaisuja, jos tekijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa.
Julkaisuilla tarkoitetaan tieteellisiä artikkeleita, joiden tulee olla vertaisarvioinnin jälkeen julkaistuja tai julkaistavaksi hyväksyttyjä jossain tieteellisessä sarjassa tai muussa teoksessa.
Erillisten julkaisujen tulee käsitellä samaa tieteellistä kysymystä tai kysymysryhmää. Yhteenvedon tulee sisältää selostus käsitellystä tutkimusaiheesta, tekijän saavuttamista tärkeimmistä tutkimustuloksista sekä luettelo edellä mainituista erillisjulkaisuista ja sen tulee tarvittaessa täydentää näitä (Tutkintosääntö 41 §). Muita väittelijän kirjoittamia julkaisuja varten ei tehdä erillistä julkaisuluetteloa, vaan niihin viitataan tarvittaessa käsikirjoituksen yhteenveto-osassa.
Monografiassa tulee viitata myös asiaan liittyviin väittelijän omiin julkaisuihin, mutta ei muihin omiin julkaisuihin. Monografiassa ei käytetä erillistä omien julkaisujen luetteloa, vaan väitöskirjan kannalta relevanttien omienkin julkaisujen viitteet ovat viiteluettelossa.
1.1. Väitöskirjan yleiset laatuvaatimukset
Väitöskirjan tekijän tulee kiinnittää erityistä huomiota seuraaviin seikkoihin:
1. Esitettävän väitöskirjan tulee sisältää edustamaltaan alalta uutta tieteellistä tietoa.
- Väitöskirjasta on selkeästi käytävä ilmi uudet tulokset.
- Väitöskirjan tai siihen sisältyvien artikkeleiden esittämän uuden tiedon tulee olla vielä ajankohtaista.
- Oman työn osuus tutkimuksessa on selvästi osoitettava.
2. Esitettävään väitöskirjaan liittyvien menetelmien, kuten mittausten ja kokeiden tulee olla sellaisia, että ne täyttävät tieteelliselle tutkimukselle asetettavat vaatimukset.
- Tutkimuslöydösten käsittely ja tulosten analyysi tulee kuvata siten, että ne voidaan toistaa ja tarkastaa.
3. Väitöskirjan tekijän tulee esittää tuloksensa ja kannanottonsa selkeästi ja tieteelliset vaatimukset täyttävästi.
- Tutkimus on asetettava oikeaan viitekehykseen viittaamalla muiden tutkijoiden tutkimustuloksiin ja menetelmiin, jotka ovat relevantteja tämän tutkimuksen kannalta, erityisen tärkeää ovat viittaukset uusimpiin julkaistuihin tuloksiin ensisijaisia lähteitä unohtamatta.
- Väitöskirjassa tulee välttää monisanaisuutta; askeettinen esitys kuuluu tieteelliseen esitystapaan. Mielipiteet tai tunteenomainen asioiden käsittely eivät kuulu tieteelliseen tyyliin.
1.2. Väitöskirjalautakunnan suositukset
Jatko-opiskelijan tulee hyvissä ajoin päättää, tuleeko hän tekemään väitöskirjansa monografiana vai yhdistelmäväitöskirjana (nk. "nippuväitöskirjana"). Väitöskirjalautakunta suosittelee kummassakin tapauksessa tutkimustulosten julkaisemista alan tieteellisissä sarjoissa jo työn kuluessa. Julkaisut ovat tieteellisen työn päätuloksia.
Monografia on tutkijan henkilökohtaisen työn tulos ja sen tulee olla väittelijän itsensä kirjoittama. Mikäli tutkimusongelma on sopivan kokoinen ja hyvin määritelty, väitöskirjatutkimuksen raportointeineen pystyy yleensä tekemään nopeammin ja taloudellisemmin kuin yhdistelmäväitöskirjan. Monografiaväitöskirjassa kokonaisuuden hahmottaminen koetaan yleensä helpompana kuin yhdistelmäväitöskirjassa. Toisaalta monografiatöiden arvostelu usein pitkittyy käytännössä ja näiden töiden kohdalla joudutaan useammin suurempiin korjauksiin.
Väitöskirjalautakunta haluaa kiinnittää huomiota väitöskirjakäsikirjoituksen tarkoituksenmukaiseen pituuteen. Väittelijän tulee keskittyä väitöskirjassaan olennaiseen ja esittää asia tiiviisti ja jäsennellysti. Väitöskirjan ei tule ilman erityistä syytä ylittää 300 sivua. Väitöskirjan tulee sisältää edustamaltaan alalta uutta tieteellistä tietoa, esimerkiksi yleisesti tunnetun oppikirjatiedon laajempi toistaminen ei ole suotavaa. Väitöskirjalautakunta kehottaa työn valvojaa ja tiedekuntaa valvomaan väitöskirjakäsikirjoituksen pituutta.
Yhdistelmäväitöskirja koostuu tieteellisistä julkaisuista tai julkaistavaksi hyväksytyistä käsikirjoituksista sekä niistä laaditusta yhteenvedosta, jossa esitetään tutkimuksen tavoitteet, menetelmät ja tulokset. Julkaisuihin voi kuulua yhteisjulkaisuja, jos väittelijällä on niissä itsenäinen osuus. Yhdistelmäväitöskirja opettaa tieteelliseen julkaisemiseen, antaa väittelijälle kannustavia välitavoitteita ja tarjoaa mahdollisuuden saada tiedeyhteisöltä palautetta ja arviointia työn tasosta jo prosessin aikana. Yhdistelmäväitöskirjojen arvostelu on helpompaa, koska julkaisut ovat jo kerran käyneet läpi arvioinnin.
Yhdistelmäväitöskirjassa uuden tieteellisen tiedon tulee pääsääntöisesti sisältyä artikkeleihin. Esitarkastajien harkinta väitöskirjan julkaisukelpoisuudesta koskee aina yhdistelmäväitöskirjan kaikkia osia. Yhdistelmäväitöskirjan artikkeleiden tulee olla vertaisarvioinnin jälkeen julkaistuja tai julkaistavaksi hyväksyttyjä jossain tieteellisessä sarjassa tai muussa teoksessa. Vaikka väitöskirjan käsikirjoituksen tarkastusvaiheessa 1-2 julkaisua saattaa olla vielä ilman julkaisuhyväksyntää (submitted), tulee lopullisessa väitöskirjassa kaikkien artikkeleiden olla julkaistuja tai julkaistavaksi hyväksyttyjä. Korkeakoulujen, tutkimuslaitosten tai yritysten sisäisissä raporttisarjoissa julkaistuja tutkimusraportteja tulisi yhdistelmäväitöskirjaan sisällyttää korkeintaan 1-2. Pääosan julkaisuista tulee kuitenkin olla vertaisarvioinnin jälkeen julkaistuja. Sisäisten raporttisarjojen minimiedellytys on, että raporttisarjalla on toimittaja, joka on mainittava.
Yhdistelmäväitöskirjaan sisältyvien julkaisujen lukumäärä riippuu siitä, minkä laatuisia ne ovat sekä väitöskirjan tekijän osuudesta niissä. Usealla Teknillisessä korkeakoulussa edustettuna olevalla alalla on tapana julkaista töitä konferenssijulkaisuina. Näiden taso voi vaihdella ja valvojan ja ohjaajan tehtäväksi jää arvioida, mitä voidaan liittää väitöskirjaan osajulkaisuina. Väitöskirjalautakunta ei pidä suotavana, että yhdistelmäväitöskirja sisältää pelkästään konferenssijulkaisuja. Yleisohje on, että konferenssijulkaisun tulee olla alan arvostetuista konferensseista ja että se on muiden julkaisujen tapaan käynyt läpi referee-arvioinnin ja joko julkaistu tai hyväksytty julkaistavaksi 'proceedings'-tyyppisessä teoksessa. Mikäli tällaisella teoksella on vastaava toimittaja, nimi on mainittava julkaisuviitteessä. Kansallisten konferenssien referee-käytäntö ei yleensä ole riittävä, joten tällaisia julkaisuja ei tule liittää väitöskirjaan. Lisäksi väitöskirjalautakunta toteaa, että 'extended abstracts'-tyyppisten 1-3 -sivuisten tiedonantojen sisällyttäminen väitöskirjaan ei ole hyväksyttävää.
Yhdistelmäväitöskirjaan sisältyvistä julkaisuista, joissa on useampi kirjoittaja, on selvitettävä väittelijäkandidaatin osuus yhteenvedon alkuun sijoitetun julkaisujen luettelon yhteydessä (Tutkintosääntö 41§ 5 mom. ). Tämän selvityksen on oltava valvovan professorin tarkastama.
Monografiassa saattaa väittelijäkandidaatin oma kontribuutio vaatia selvennystä esimerkiksi silloin, kun monografia sisältää paljon referointeja kirjallisuudesta. Tästä syystä myös monografian tekijän on selvitettävä oma osuutensa väitöskirjatyössä.
Väitöskirjalautakunta korostaa, että vaikka kirjallisuustutkimus soveltuu lisensiaatintutkimukseksi, se ei sovellu tekniikan alan väitöskirjaksi Teknillisessä korkeakoulussa. Yhdistelmäväitöskirjassa voi olla review-tyyppinen kirjallisuuskatsaus. Lisensiaatintutkimuksessa esitetyt asiat ja julkaisut saa käyttää hyväksi väitöskirjatyössä. Lisensiaatintutkimus ei saa kuitenkaan olla yksi yhdistelmäväitöskirjan julkaisuista.
Patentteja ei tule käyttää yhdistelmäväitöskirjan julkaisuina. Patentit ovat tutkimustyön tärkeitä tuloksia, mutta niiden julkaisukäytännöt saattavat olla ristiriidassa tieteellisten julkaisujen julkaisuperiaatteiden kanssa. Patentit eivät aina ole tieteellisten julkaisujen lailla läpinäkyviä ja ne sisältävät usein runsaasti sellaista materiaalia, joka ei täytä tieteellisiä julkaisukriteerejä esimerkiksi esitystavan selkeyden suhteen. Milloin patenttien sisältämä asia ei käy ilmi muista väitöskirjan julkaisuista, se voidaan esittää yhteenvedossa ja tarvittaessa lisätä patentti väitöskirjan liitteeksi.
Lisääntyvästä kansainvälisyydestä johtuu, että väitöskirjat kirjoitetaan pääasiassa englannin kielellä.
Väitöskirjassa on oltava seuraavat erityistiedot (viimeistään toisella kansilehdellä):
- maininta tohtorin tutkinnosta (tekniikan tohtorin tutkinto/filosofian tohtorin tutkinto)
- maininta, että kyseessä on Teknillisen korkeakoulun väitöskirja
- tiedekunta, jossa jatkotutkinto suoritetaan
- väitöstilaisuuden aika (päivämäärä ja kellonaika) ja paikka
Katso tarkemmin malliteksti. Mikäli väitöskirja julkaistaan sarjassa, jossa julkaisija ei ilmoita kansilehdellä edellä mainittuja tietoja, tiedot ilmoitetaan erillisellä liitteellä, joka liimataan väitösprosessissa ja väitöstilaisuudessa tarvittaviin kappaleisiin.
Milloin väitöskirjassa on käytetty jo julkaistua aineistoa (kuvia yms.), väittelijäkandidaatin tulee referoida siihen asianmukaisesti ja hankkia vaadittavat copyright-oikeudet. Copyright-oikeudet on hankittava myös yhdistelmäväitöskirjan erillisjulkaisuihin. Sähköisessä muodossa olevien julkaisujen tulee olla samansisältöisiä vastaavien painettujen julkaisujen kanssa.
Teknillisen korkeakoullun julkaisusarjoissa julkaistaviin väitöskirjoihin ei saa liittää mainoksia.
Teknillinen korkeakoulu on sitoutunut noudattamaan Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohjeita 'Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausten käsitteleminen.'
Väitöskirjan laatuvaatimuksista tulee ensisijaisesti keskustella työtä valvovan professorin kanssa. Epäselvissä asioissa valvova professori voi tarvittaessa kääntyä väitöskirjalautakunnan puheenjohtajan puoleen.
1.3. Väitöskirjan julkaiseminen TKK Dissertations -väitöskirjasarjassa
Tiedote: Teknillisen korkeakoulun julkaisusarjat Aalto-yliopistossa
Väitöskirja voidaan julkaista joko tieteellisessä sarjassa tai sarjoihin kuulumattomana kirjana. Julkaisutavasta tulee sopia työtä valvovan professorin kanssa. Suositeltavin tapa on julkaista väitöskirja korkeakoulun yhteisessä TKK Dissertations -väitöskirjasarjassa. Oma sarja antaa väitöskirjoille yhtenäisen ilmeen ja väitöskirjat myös löytyvät helpommin yhden sarjanimen perusteella. Väitöskirjojen julkaiseminen TKK Dissertations -sarjassa aloitettiin keväällä 2005. Sarjan ylläpidosta huolehtii Aalto-yliopiston teknillisen korkeakoulun pääkirjasto. Ohjeet ovat luettavissa verkko-osoitteessa http://lib.tkk.fi/Diss/util/howtodo.html (Ohje 1). Lisätietoja ja neuvonta sähköpostilla diss-aineisto [at] tkk [dot] fi (diss-aineisto@tkk.fi) tai puhelimitse 09-451 4104. Väitöskirjan julkaiseminen TKK Dissertations -sarjassa on suositeltava, mutta ei pakollista. Väittelijä voi halutessaan julkaista väitöskirjansa myös muualla.
1.4. Väitöskirjan julkaiseminen elektronisessa muodossa
Väitöskirjalautakunta suosittelee kaikkien korkeakoulun väitöskirjojen julkaisemista painetun rinnalla elektronisessa muodossa Teknillisen korkeakoulun elektronisten väitöskirjojen palvelussa ( http://lib.tkk.fi/Diss/ ). Elektroninen julkaiseminen mahdollistaa väitöskirjojen nopean ja laajan jakelun. Tarvittava painettujen väitöskirjojen määrä on tällöin myös pienempi. Palvelu on aloitettu vuonna 2000 ja sen ylläpidosta huolehtii pääkirjasto.
Kaikki TKK Dissertations -sarjassa julkaistavat väitöskirjat julkaistaan sekä painetussa että elektronisessa muodossa. Pääkirjasto huolehtii myös muissa sarjoissa tai muulla tavoin julkaistujen korkeakoulun omien väitöskirjojen eletronisesta julkaisemisesta väittelijän antaessa siihen suostumuksensa. Ohjeet löytyvät osoitteessa http://lib.tkk.fi/Diss/util/howtodo.html (Ohje 2). Lisätietoja ja neuvonta sähköpostilla diss-aineisto [at] tkk [dot] fi (diss-aineisto@tkk.fi) tai puhelimitse 09-4514104.
2. JULKAISULUVAN HAKEMINEN
Ennen julkaisuluvan hakemista on käsikirjoitukselle saatava työn tutkimusalasta vastaavan professorin hyväksyntä. Julkaisulupaa haettaessa väitöskirjan käsikirjoituksen on oltava viimeistelty ja valmis julkaistavaksi; esimerkiksi kielentarkastus on suoritettava ennen käsikirjoituksen jättämistä.
Väittelijäkandidaatti hakee julkaisulupaa väitöskirjakäsikirjoitukselleen julkaisulupahakemuslomakkeella (lomake .doc- tai .rtf-muodossa ). Lomake toimitetaan oman tiedekunnan kansliaan sähköpostin liitetiedostona sekä paperilla allekirjoitettuna. Lisäohjeita julkaisuluvan hakemisesta ja tarvittavista liitteistä saa tiedekunnan verkkosivuilta.
Julkaisuluvan käsittelyn nopeuttamiseksi väittelijäkandidaatin on syytä varautua jättämään käsikirjoitus useampana kappaleena (yksi tiedekunnan kautta väitöskirjalautakunnalle, yksi valvovalle professorille ja yksi kummallekin esitarkastajalle toimitettavaksi). Käsikirjoitukseen on selkeästi merkittävä luovutuspäivämäärä.
Yhdistelmäväitöskirjan ollessa kyseessä väittelijäkandidaatin tulee lisäksi toimittaa tiedekunnan ja väitöskirjalautakunnan käsittelyä varten erillinen luettelo yhdistelmäväitöskirjaan sisältyvistä julkaisuista (merkittynä alku- ja loppusivut, julkaistavaksi hyväksytyistä käsikirjoituksista ja submitted-käsikirjoituksista sivumäärä), selvitys omasta osuudesta niissä (valvovan professorin tarkastama) sekä yhdistelmäväitöskirjan artikkeleiden julkaisuhyväksyntä, mikäli artikkeleita ei ole vielä julkaistu.
Myös monografian tekijän on selvitettävä käsikirjoituksessakin oma osuutensa väitöskirjatyössä, koska tutkimustyötä tehdään nykyään usein ryhmätyönä - ainakin ohjaajan tai valvojan kanssa.
Teknillisen korkeakoulun väitöskirjalautakunta edellyttää rehtorin päätökseen nojautuen, että jokaisessa väitöskirjalautakuntaan toimitettavassa käsikirjoituksessa tulee olla kaksi tiivistelmää (ks. tarkemmin 4.3 Tiivistelmät).
Mikäli väitöskirja on ollut muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa yliopistossa tarkastettavana, Teknillinen korkeakoulu ei ota sitä käsittelyyn (Rehtorien neuvoston suositus 7.12.1998).
3. JULKAISULUVAN KÄSITTELY
Saatuaan väitöskirjaksi tarkoitetun tutkimuksen ja siihen liittyvän julkaisulupa-anomuksen tiedekunta päättää niistä asiantuntijoista, jotka ovat tiedekunnan kannalta tarpeellisia (Tutkintosääntö 42§). Tiedekunnan tulee varmistaa, että esitarkastajat ovat käytettävissä.
Esitarkastajiksi on pyrittävä saamaan alan parhaita kotimaisia ja ulkomaisia asiantuntijoita. Väitöskirjan esitarkastajien esteellisyydestä säädetään Yliopistoasetuksen 18 §:ssä ja Hallintolain (434/2003) 27 ja 28 §:ssä. Esitarkastajat tulee valita mielellään Teknillisen korkeakoulun ulkopuolelta. Kumpikaan esitarkastaja ei saa olla samasta tiedekunnasta tai tutkimusryhmästä kuin mihin väitöskirja tehdään. Esitarkastajana ei voi toimia väittelijän lähisukulainen. Esitarkastajat eivät myöskään saa olla suorassa esimiessuhteessa väittelijään. Jos asiantuntijalla on ollut yhteisiä julkaisuja väittelijän kanssa viimeisen viiden vuoden aikana tai hän on parhaillaan laatimassa julkaisua tämän kanssa, hän ei voi toimia esitarkastajana. Esitarkastajien valintaa koskevien ohjeiden tavoitteena on taata väitöskirjan tarkastuksen puolueettomuus, jäävittömyys ja asiantuntemus.
Tiedekunnan virallisesti esittämän esitarkastajan vaihtaminen kesken esitarkastusprosessin voi tapahtua vain erityisen painavasta syystä. Tällaisia syitä voivat olla
- esitarkastaja on ilmoittanut haluttomuutensa arvioida käsikirjoitus
- lausunnon kohtuuton viivästyminen
- prosessin aikana ilmennyt jääviys.
Sen sijaan esitarkastajan kriittinenkään lausunto ei voi olla syy esitarkastajan vaihtamiseen.
Väitöskirjojen yleistä tasoa korkeakoulussa valvoo väitöskirjalautakunta, joka hankkii ja käsittelee asiantuntijalausunnot. Päätettyään esitarkastajista tiedekunta lähettää väitöskirjan käsikirjoituksen sekä pöytäkirjanotteen väitöskirjalautakunnalle toimenpiteitä ja lausuntoa varten. (Tutkintosääntö 42§)
Tiedekunnan väitöskirja-asioiden käsittelijä lähettää väitöskirjalautakuntaan
- sähköpostin liitetiedostona (.doc tai .rtf) ja paperilla opiskelijan julkaisulupahakemuksen, johon on täydennetty tiedot esitarkastajista, tiedekunnan päätös sekä väitöskirja-asian käsittelijän tiedot
- väitöskirjan käsikirjoituksen paperikopion kaikkine liitteineen
- väitöskirjan käsikirjoituksesta erillisen lyhyen version, jossa on väitöskirjan nimilehti, abstract, tiivistelmä, sisällysluettelo, yhdistelmäväitöskirjasta luettelo osajulkaisuista sekä väittelijän oman työn osuuden määrittelevä selvitys valvojan allekirjoittamana (myös monografiasta).
Esitarkastuspyynnön esitarkastajalle lähettää aina väitöskirjalautakunnan puheenjohtaja, ja esitarkastuspyyntö lähetetään sähköpostilla. Myös esitarkastuslausunto pyydetään sähköpostin liitteenä - allekirjoitettu paperiversio lausunnosta ei ole tarpeellinen. Nämä seikat tulisi ottaa huomioon tiedekunnassa ja selvästi ilmaista tiedusteltaessa esitarkastajan halukkuutta toimia esitarkastajana. Samoin on syytä painottaa esitarkastajille, että lausunto on lähetettävä väitöskirjalautakunnalle, ei valvojalle, tiedekunnalle tai väittelijäkandidaatille.
Väitöskirjakäsikirjoituksen lähettää esitarkastajalle aina tiedekunta tai väittelijäkandidaatti itse kunkin tiedekunnan käytännön mukaan heti sen jälkeen, kun tiedekunta on päättänyt esitarkastajista. Väittelijäkandidaatin on hyvä selvittää tämä asia hyvissä ajoin tiedekunnan väitöskirja-asioiden käsittelijän kanssa. Käsikirjoitus on lähetettävä aina paperiversiona paitsi jos esitarkastajan kanssa on nimenomaan sovittu vain sähköisestä versiosta. Väitöskirjalautakunnan virallisessa esitarkastuspyynnössä mainitaan, että käsikirjoitus on lähetetty tiedekunnasta.
Saatuaan esitarkastuslausunnot väitöskirjalautakunta käsittelee julkaisulupa-asian. Väitöskirjalautakunta pyrkii viemään tarkastettavat väitöskirjat käsittelyyn viikottain. Väitöskirjojen kokonaiskäsittelyaika riippuu monista tekijöistä:
- Esitarkastajien edellytetään antavan lausuntonsa kahden kuukauden kuluessa pidennettynä 10 päivällä joululoman ja 20 päivällä kesäloman takia.
- Mikäli väitöskirjalle ei esitetyssä muodossa voida suoraan puoltaa julkaisulupaa, jatko-opiskelijaa pyydetään tekemään siihen korjauksia. Tapauksesta riippuen joudutaan pyytämään uudet esitarkastuslausunnot korjatusta työstä tai lausunto väitöskirjatyön valvojalta tehdyistä korjauksista , ennen kuin väitöskirjalautakunta antaa oman lopullisen lausuntonsa tiedekunnalle.
- Mikäli väitöskirja ei täytä väitöskirjalle asetettuja vaatimuksia, väitöskirjalautakunta ei puolla julkaisuluvan myöntämistä käsikirjoitukselle.
Esitarkastaja voi tarvittaessa keskustella jatko-opiskelijan tai väitöskirjatyötä valvovan professorin kanssa joidenkin väitöskirjaan liittyvien seikkojen tarkistamisesta. Koska esitarkastukselle on asetettu määräaika, esitarkastajan ei tule ryhtyä ohjaamaan opiskelijan väitöskirjatyötä. Lausunto tulee antaa virallisesti tarkastukseen jätetystä käsikirjoituksesta, eikä mahdollisesti tarkastuksen aikana korjatusta versiosta. Mikäli korjaustarvetta on, esitarkastaja esittää lausunnossaan väitöskirjaan (monografia) tai väitöskirjan yhteenveto-osaan (yhdistelmäväitöskirja) lisäyksiä, korjauksia, poistoja yms. Lausuntonsa lopussa esitarkastajan tulee esittää selkeästi kannanottonsa julkaisuluvan myöntämisestä. Lausunnot saatuaan väitöskirjalautakunta voi harkintansa mukaan pyytää väittelijältä valvovan professorin vahvistamaa selvitystä suoritetuista muutoksista sekä korjattua käsikirjoitusta mahdollisesti lähetettäväksi uudelle esitarkastuskierrokselle.
Jos väitöskirjalautakunta on korjaussuosituksessaan pyytänyt korjatun käsikirjoituksen toimittamista väitöskirjalautakunnalle tai myös esitarkastajille, väittelijäkandidaatti toimittaa käsikirjoituksen eteenpäin heti saatuaan korjaukset valmiiksi. Tällöin väitöskirjalautakunnan puheenjohtajalle toimitetaan väitöskirjalautakunnan käyttöön tuleva käsikirjoituskappale (1 kpl). Jos työ on pyydetty toimittamaan uudelleen myös esitarkastajille, tämä käsikirjoituskappaleiden toimitus tapahtuu heti suoraan tiedekunnasta kunkin tiedekunnan käytännön mukaan, asian hoitaa siis joko väittelijäkandidaatti tai tiedekunnan väitöskirja-asioiden käsittelijä. Väittelijän on hyvä ensin kääntyä tiedekunnan väitöskirja-asioiden käsittelijän puoleen ja sopia asiasta.
Tiedekunnan on varattava väitöskirjan tekijälle tilaisuus vastineen antamiseen esitarkastajan, tarkastajan tai vastaväittäjän lausunnosta ennen väitöskirjan arvostelua (Yliopistoasetus 115/98 18§).
Tiedekuntaneuvosto päättää julkaisuluvan myöntämisestä saatuaan asiantuntijalausunnot ja väitöskirjalautakunnan lausunnon. Mikäli väitöskirjalautakunnan lausunto on puoltava, myönteisen päätöksen julkaisulupaa koskevaan hakemukseen voi tehdä dekaani. (Tutkintosääntö 42§)
Tiedekunta määrää väitöstilaisuuden ajankohdan ja siinä käytettävän kielen sekä väitöstilaisuuteen valvojan ja yhden tai kaksi vastaväittäjää tarkastamaan väitöskirjan. Jos erityisestä syystä vastaväittäjä on toiminut esitarkastajana, tiedekunta nimeää lisäksi toisen vastaväittäjän. (Tutkintosääntö 43§). Toinen vastaväittäjä saatetaan tarvita myös tapauksissa, joissa väitöskirja on poikkitieteellinen.
Vastaväittäjiksi on pyrittävä saamaan alan parhaita kotimaisia ja ulkomaisia asiantuntijoita. Väitöskirjan vastaväittäjien esteellisyydestä säädetään Yliopistoasetuksen 18 §:ssä ja Hallintolain (434/2003) 27 ja 28 §:ssä. Vastaväittäjät tulee valita mielellään Teknillisen korkeakoulun ulkopuolelta. Kumpikaan vastaväittäjä ei saa olla samasta tiedekunnasta tai tutkimusryhmästä kuin mihin väitöskirja tehdään. Vastaväittäjänä ei voi toimia väittelijän lähisukulainen. Vastaväittäjät eivät myöskään saa olla suorassa esimiessuhteessa väittelijään. Jos asiantuntijalla on ollut yhteisiä julkaisuja väittelijän kanssa viimeisen viiden vuoden aikana tai hän on parhaillaan laatimassa julkaisua tämän kanssa, hän ei voi toimia vastaväittäjänä. Vastaväittäjien valintaa koskevien ohjeiden tarvoitteena on taata väitöskirjan tarkastuksen puolueettomuus, jäävittömyys ja asiantuntemus.
4. TOIMENPITEET ENNEN VÄITÖSTILAISUUTTA
Väitöskirjan ja erillisjulkaisujen on oltava esillä korkeakoulussa vähintään 10 päivää ennen väitöstilaisuutta (Tutkintosääntö 43§). Väitöskirjan tai tutkintosäännön 41§:n 1 momentissa tarkoitetun yhteenvedon tultua julkaistuksi sitä on luovutettava korkeakoululle määrätty kappalemäärä. Mikäli käytetään vain painettua väitöskirjan julkaisumuotoa, väitöskirjoja tulee luovuttaa korkeakoululle vähintään 60 kappaletta. Milloin väitöskirja julkaistaan myös elektronisessa muodossa verkossa (http://lib.tkk.fi/Diss), yhden sähköisen version lisäksi väitöskirjan painettavia versioita tulee luovuttaa korkeakoululle vähintään 30 kappaletta. Tiedekunnassa tulee sopia väitöskirjojen jakelusta.
4.1. Väitöskirjojen jakelu
Väitöskirjojen jakelu tapahtuu seuraavasti:
1a vähintään 60 kappaletta (jos väitöskirja julkaistaan vain painetussa muodossa), joista vähintään 40 tulee olla nk. "täydellisiä kappaleita", jos kyseessä on yhdistelmäväitöskirja
1b vähintään 30 "täydellistä" kappaletta (jos väitöskirja julkaistaan myös elektronisessa muodossa)
1.1
Virallinen ennakkojakelu ennen väitöstilaisuutta:
vähintään 2 kpl tiedekuntaneuvoston käsittelyyn osallistuville jäsenille
(professorit ja tohtorit)
2-3 kpl vastaväittäjille ja valvojalle
1-2 oman tiedekunnan ja laitoksen kirjastot
1 kpl ylivahtimestarille (väitöskirja ja erillisjulkaisut oltava Teknillisen korkeakoulun päärakennuksen vahtimestarin ilmoitustaulullaja vähintään 10 päivää ennen väitöstilaisuutta) ja 1 kpl oman tiedekunnan vahtimestarille
1 kpl oman tiedekunnan kanslia
Teknillisen korkeakoulun pääkirjastoon lähetettävät kappaleet: katso kohdat 2a ja 2b.1.2
Väitöstilaisuudessa: vähintään 20 "täydellistä" kappaletta (jos väitöskirja julkaistaan vain painetussa muodossa) tai 17 "täydellistä" kappaletta (jos väitöskirja julkaistaan myös elektronisessa muodossa)
2
Teknillisen korkeakoulun pääkirjastoon lähetettävät kappaleet:
2a.)
30 kappaletta (jos väitöskirja julkaistaan vain painetussa muodossa), joista 10 tulee olla nk. täydellisiä kappaleita, mikäli kyseessä on yhdistelmäväitöskirja tai
2b.)
3 "täydellistä" kappaletta (jos väitöskirja julkaistaan myös elektronisessa muodossa).
Ohjeiden mukaisen väitöskirjojen kappalemäärien lisäksi väittelijä harkitsee, montako kappaletta hän antaa tieteelliselle lähipiirilleen. Väittelijää suositellaan arvioimaan myös oma väitöskirjojen myöhempi käyttötarve mm. viranhakuja varten.
4.2. Väitöstiedote ja kuva Promovendi-julkaisuun
Väitöstiedote kertoo yliopistossa tehtävästä tutkimustyöstä ja sen tuloksista myös tiedeyhteisön ulkopuolelle. Tiedotteen laatimista varten saa lomakkeen oman tiedekunnan väitösasioita hoitavalta henkilöltä.
Ennen väitöstilaisuutta tiedote toimitetaan tiedekunnan/laitoksen väitösasioita hoitavalle henkilölle. Tiedekunta/laitos huolehtii väitöstiedotteen ja kuvan lähettämisestä lehdistölle ja muille tahoille tai pyytää tarvittaessa Teknillisen korkeakoulun viestintää huolehtimaan lehdistötiedottamisesta. Tiedekunnille toimitetaan ajantasainen jakelulista pyynnöstä. Väittelijä voi halutessaan lisätä listalle ammattilehtiä ja oman kotipaikkakuntansa tiedotusvälineitä.
Tiedote pitää lähettää myös Teknillisen korkeakoulun viestintään (viestinta [at] tkk [dot] fi (viestinta@tkk.fi)). Viestintäyksikkö lisää väitöksen www-sivuille ja julkaisee tiedon väitöksestä Polysteekki-lehdessä ilman kuvaa.
Tiedotteen tekeminen
Väitöstiedote ei ole sama asia kuin tutkimuksen tiivistelmä. Tiedotteen tarkoituksena on herättää tiedotusvälineiden ja muiden asiasta kiinnostuneiden mielenkiinto. Toimittaja voi tehdä uutisen pelkän tiedotteen pohjalta, mutta tiedote voi toimia myös juttuvinkkinä, jolloin toimittaja voi aiheesta kiinnostuttuaan pyytää haastattelua.
Väitöstiedotteeseen tarvitaan tiedot väittelijästä, mm. nimi, yhteystiedot sekä mahdollisesti myös syntymäaika, -paikka ja ylioppilaaksitulovuosi. Viimeksi mainitut tiedot kiinnostavat todennäköisesti paikallismediaa. Lisäksi tiedotteessa mainitaan väitöstilaisuuden aika, paikka, valvoja ja vastaväittäjä.
Olennaista väitöstiedotteessa on mahdollisimman yleistajuinen ja ytimekäs kuvaus siitä, mistä väitöstutkimuksessa on kysymys. Vieraskielisiä termejä on hyvä välttää. Tiedotteen pitäisi vastata kysymyksiin
- mikä on ollut tutkittu ongelma
- millaisia tuloksia on saatu ja mihin niitä voidaan soveltaa
- miten väitös sijoittuu tutkimuksen kenttään.
Otsikoi tiedote kiinnostavasti; väitöskirjan otsikko ei ole sama kuin tiedotteen otsikko. Tuloksia ei kannata piilottaa tiedotteen loppuun, vaan ne pitää sijoittaa alkupuolelle, jolloin ne kiinnittävät lukijan huomion. Tiedote laaditaan suomeksi.
Väitöstiedotetta pyritään jakamaan kaikille niille joita asia kiinnostaa, esimerkiksi:
- Korkeakoulun omat tiedotusvälineet (verkkosivut, sisäinen infolehtinen)
- ulkopuoliset tiedotusvälineet
- tiedeyhteisö sekä Otaniemessä että muualla (VTT, CSC, GTK, muut yliopistot jne.)
- tiedekunta tai muu väitöspaikka (talon vahtimestari/ilmoitustaulu), Teknillisen korkeakoulun puhelinvaihde, päärakennuksen neuvonta ja muut, joilta tilaisuudesta kysytään.
Lähetäthän tiedotteen viimeistään kaksi viikkoa ennen kaavailemaasi julkaisupäivää osoitteeseen viestinta [at] tkk [dot] fi (viestinta@tkk.fi), mikäli haluat, että Teknillisen korkeakoulun viestintäyksikkö auttaa tiedotteen muokkaamisessa.
Digitaalinen matrikkelikuva Promovendiin
Promootion yhteydessä jaetaan Promovendi-julkaisu, johon on koottu kaikkien kunniatohtoreiksi, riemutohtoreiksi ja tohtoreiksi promovoitavien tiedot.
Promovendissä julkaistaan promovoitavien tohtoreiden valokuva, nimi, syntymävuosi, aikaisemmat tutkinnot ja valmistumisvuosi, väitöskirjan nimi ja julkaisuvuosi sekä tiedekunta, josta promovoitava on valmistunut.
Promovendiin tarvittava valokuva on laadukas mustavalkoinen valokuva, ns. matrikkelikuva.
Matrikkelikuvia ottaa graafinen suunnittelija Matti Kurkela osoitteessa Teknillinen korkeakoulu, päärakennus, Otakaari 1, Espoo, huone M243. Valokuvausaika pyydetään varamaan ennakkoon numerosta (09) 451 3899 tai sähköpostitse matti.kurkela [at] tkk [dot] fi. Kuvattava saa tämän matrikkelikuvan myös omaan käyttöönsä sähköpostilla värillisenä kuvatiedostona.
Pukeutumisohje matrikkelikuvaan:
Naisten pukeutuminen: yksivärinen pusero ja jakku.
Miesten pukeutuminen: yksivärinen paita, solmio ja pikkutakki.
4.3. Väitöskirjan tiivistelmät
Väitöskirjaan tulee myös sisältyä kaksi tiivistelmää, yksi englanniksi sekä yksi suomeksi tai ruotsiksi, jos väittelijä on saanut koulusivistyksensä Suomessa suomen tai ruotsin kielellä (Rehtorin päätös 9.12.2005: Väitöskirjan tiivistelmä pdf). Tiivistelmä laaditaan ensisijaisesti julkaisusarjan omien ohjeiden mukaisesti. Teknillinen korkeakoulu on laatinut malliksi myös oman tiivistelmälomakkeen, jota voi käyttää mikäli julkaisija ei edellytä muunlaista tiivistelmää. Teknillisen korkeakoulun tiivistelmämalli on saatavissa verkosta osoitteesta http://www.tkk.fi/Yksikot/Kirjasto/Diss/util/abstract.html. Tiivistelmäsivun suositeltavin sijainti on väitöskirjatekstin alussa.
4.4. Tiivistelmä Digital Dissertations -tietokantaan
Väitöskirjan tiedot ja englanninkielinen tiivistelmä lähetetään julkaistavaksi kansainväliseen Digital Dissertations-tietokantaan ( http://wwwlib.umi.com/dissertations/gateway ). Tätä varten väittelijän tulee täyttää ja allekirjoittaa DAI-C -lomake eli UMI-lomake, joka löytyy verkko-osoitteessa: http://lib.tkk.fi/Diss/util/umi.pdf . Täytetty lomake, kopio nimiösivusta sekä tiivistelmälomakkeesta (tai tiivistelmäsivusta) lähetetään joko suoraan pääkirjastoon osoitteeseen Aalto-yliopiston teknillisen korkeakoulun kirjasto/Diss/PL 17000/00076 Aalto tai palautetaan oman tiedekunnan kansliaan, mistä ne toimitetaan pääkirjastoon. Pääkirjasto huolehtii väitöskirjatietojen ja tiivistelmien lähettämisestä tietokantaan. Huom. tietokantaan toimitettavan tiivistelmän pituuden ei tule ylittää 350 sanaa.
5. VÄITÖSTILAISUUS
Väitöstilaisuuteen asianomaiset saapuvat siten, että ensin astuu saliin väittelijä, sitten väitöstilaisuuden valvoja ja viimeisenä vastaväittäjä/vastaväittäjät. Väitöstilaisuuden yleisö nousee tervehtimään saliin saapuvia.
Valvoja ja vastaväittäjä/vastaväittäjät, mikäli heillä on tohtorin arvo, pitävät tohtorin hatun kädessään sisään astuessaan ja salista poistuessaan. Väitöstilaisuuden ajaksi he laskevat tohtorinhatun eteensä pöydälle lyyra yleisöön päin.
Kun kaikki ovat asettuneet paikoilleen, valvoja toivottaa läsnäolijat tervetulleiksi ja esittelee väittelijän sekä vastaväittäjän/vastaväittäjät ja julistaa väitöstilaisuuden alkaneeksi lausuen: ’Tässä tilaisuudessa esitetään DI N.N:n tohtorintutkintoa varten julkiseen tarkastukseen esittämä väitöskirja ’….’ Virallisena vastaväittäjänä toimii professori N.N. X:n yliopistosta. Teknillisen korkeakoulun Y tiedekunnan määräämänä valvojana julistan väitöstilaisuuden alkaneeksi’.
Väittelijä pitää seisaaltaan lectio praecursoriansa, joka saa kestää enintään 20 minuuttia. Esitys aloitetaan sanoin: ´Arvoisa valvoja, arvoisa(t) vastaväittäjä(t), arvoisat kuulijat’.
Väittelijä pitää lectio praecursoriansa yleensä äidinkielellään (suomi tai ruotsi). Mikäli väittelijä ei hallitse suomen tai ruotsin kieltä, hän käyttää tiedekunnan hyväksymää väitöstilaisuuden kieltä. Joissain muissakin tapauksissa on tarkoituksenmukaista pitää lectio praecursoria väitöstilaisuudessa muutoin käytettävällä kielellä. Lectio praecursorian jälkeen siirrytään väitöstilaisuuden kieleen. Vastaväittäjän loppulausunnon jälkeen palataan takaisin väittelijän äidinkieleen. Ulkomaiselle vastaväittäjälle on paikallaan antaa käännös lectio praecursoriasta tai muutoin informoida häntä sen sisällöstä.
Väittelijä voi antaa vastaväittäjälle/vastaväittäjille luettelon käsikirjoituksessa huomaamistaan virheistä ja jakaa ne kopioituna myös kuulijakunnalle.
Lectio praecursorian päätyttyä väittelijä, edelleen seisten, lausuu väitöstilaisuuden kielellä: ’Pyydän teitä, arvoisa(t) professori(t)/ tohtori(t) N.N. Y:n tiedekunnan määräämänä/määrääminä vastaväittäjänä/vastaväittäjinä esittämään ne muistutukset, joihin katsotte väitöskirjan antavan aihetta’.
Vastaväittäjä (toinen vastaväittäjistä) esittää seisaaltaan lyhyen lausunnon, jossa hän käsittelee väitöskirjan aihepiirin asemaa ja merkitystä tieteessä ym. yleisluontoisia kysymyksiä. Lausunnon jälkeen vastaväittäjä ja väittelijä istuutuvat.
Varsinaisen tarkastuksen alkupuolella vastaväittäjä/vastaväittäjät yleensä kohdistaa/kohdistavat ensin huomionsa metodisiin ja yleisiin kysymyksiin, minkä jälkeen seuraa yksityiskohtainen tarkastus. Väitöstilaisuuden ei tule kestää yli 4 tuntia.
Päätettyään tarkastuksen vastaväittäjä/vastaväittäjät esittää/esittävät loppulausunnon. Sekä väittelijä että vastaväittäjä/vastaväittäjät seisovat loppulausunnon aikana.
Väittelijä esittää seisaaltaan kiitoksensa vastaväittäjälle/vastaväittäjille, jonka jälkeen vastaväittäjä/vastaväittäjät istuutuu/istuutuvat.
Väittelijä kääntyy yleisön puoleen ja lausuu: ’Tämän jälkeen kehotan niitä arvoisia läsnäolijoita, joilla on jotakin muistuttamista väitöskirjaani vastaan, pyytämään puheenvuoron arvoisalta valvojalta’.
Valvoja johtaa puhetta jakaen puheenvuorot ja valvoo, että väittelijä saa vastata välittömästi kuhunkin huomautukseen ja ettei käytetyissä puheenvuoroissa poiketa aiheesta.
Valvojan on syytä todeta väitöstilaisuudessa, että muiden kuin vastaväittäjän/vastaväittäjien on ilmoitettava väitöstilaisuudessa mikäli aikovat tehdä virallisen muistutuksen tai huomautuksen väitöskirjasta, muuten he menettävät oikeuden siihen. (Väitöskirjan ja sen puolustamisen johdosta tehdyt huomautukset on toimitettava tiedekunnalle kahden viikon kuluessa väitöstilaisuudesta.)
Valvoja esittää kiitoksensa korkeakoulun puolesta vastaväittäjälle/vastaväittäjille.
Valvoja päättää seisaalleen nousten väitöstilaisuuden lausumalla ’Väitöstilaisuus on päättynyt’.
Poistuminen tapahtuu järjestyksessä väittelijä, valvoja ja vastaväittäjät.
Väitöstilaisuuteen pukeutuminen
6. VÄITÖSKIRJAN HYVÄKSYMINEN JA TODISTUKSEN SAAMINEN
Väitöstilaisuuden jälkeen on vastaväittäjän/vastaväittäjien kahden viikon kuluessa annettava tiedekunnalle kirjallinen lausunto väitöskirjasta ja sen puolustamisesta. Jos väitöstilaisuudessa on ilmoitettu tehtävästä kirjallisesta huomautuksesta, on myös se toimitettava tiedekunnalle kahden viikon kuluessa väitöstilaisuudesta. Tiedekunnalle on toimitettava väitöskirjan hyväksymistä ja arvostelemista varten vastaväittäjien kirjalliset lausunnot sekä muut kirjalliset huomautukset. Tekijälle on annettava tilaisuus kirjallisesti vastatata näihin lausuntoihin ja huomautuksiin tiedekunnan määräämässä ajassa. Tämän jälkeen tiedekunta päättää väitöskirjan hyväksymisestä ja arvosanasta. (Tutkintosääntö 44 §)
Väitöskirjan arvosteluun tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen oikaisua muutoksenhakulautakunnalta 14 päivän kuluessa tiedekuntaneuvoston päätöksen tiedoksisaannista (Tutkintosääntö 61a§).
Tiedekuntaneuvosto hyväksyy tohtorin tutkinnot. (Hallintojohtosääntö 19§)
Rehtori antaa tohtorin tutkinnon suorittaneelle tutkintotodistuksen (Tutkintosääntö 46§). Rehtori jakaa tutkintotodistukset tilaisuudessa, johon tiedekunnan kansliasta lähetetään kutsu kun todistus on valmis. Todistuksenjakotilaisuuksia järjestetään lukukausien aikana noin kerran kuussa.
7. PROMOOTIO
Rehtori päättää promootion järjestämisestä sekä arvomerkkien antamisesta tohtorin tutkinnon suorittaneille (Hallintojohtosääntö 36§).
Tekniikan tohtorin tai filosofian tohtorin tutkinnon korkeakoulussa suorittanut henkilö on oikeutettu saamaan hallituksen vahvistamat arvomerkit (tohtorinhatun, jossa on taivutettu lieri sekä frakkiin kiinnitettävän tohtorinkauluksen) juhlallisessa promootiossa. Korkeakoulun promootioissa annettaviin arvomerkkeihin on v. 2000 lukien liitetty naispuolisille tekniikan tohtoreille arvomerkki, ovaalinmuotoinen rintakoru, joka kiinnitetään neulalla puvun miehustaan ja asetetaan vasemmalle puolelle rintaa.
Oikeus tekniikan tohtorin tai filosofian tohtorin arvomerkkeihin voidaan pyynnöstä myöntää ilman juhlallista promootiota.
8. MUITA VÄITTELEMISEEN LIITTYVIÄ ASIOITA
Karonkka
Tavaksi on tullut, että väittelijä järjestää vastaväittäjän kunniaksi tavallisesti väitöspäivän iltana karonkan. Karonkkaan kutsutaan henkilöt, jotka ovat myötävaikuttaneet väitöskirjan valmistumiseen.
Teknillisen korkeakoulun stipendit jatko-opiskelijoille
Teknillinen korkeakoulu myöntää kannustusstipendejä jatko-opiskelijoille: stipendinhakulomakkeet ja myöntämiskriteerit. Lomake palautetaan tiedekunnan kansliaan.
Väittelemiseen ja valmistumiseen liittyvien asioiden hoitajien yhteystiedot
Väitökseen liittyvistä sisällöllisistä kysymyksistä vastaa valvova professori. Lisätietoja jatko-opintohallinnon yhteyshenkilöistä tiedekunnissa ja linkit tiedekuntien mahdollisiin omiin, tarkempiin ohjeistuksiin.
9. LIITTEET
Väitösasioita hoitavien henkilöiden yhteystiedot
Väitöstilaisuuteen pukeutuminen
Väitöskirjan julkaiseminen elektronisessa muodossa: TKK:n kirjaston ohjeet
TKK:n elektroniset väitöskirjat
UMI-abstraktin sopimuslomake
Väitöskirjoihin liitettävä tiivistelmälomake (malli)
Väitöskirjaan liitettävä tieto väitöstilaisuuden ajasta ja paikasta
Tohtorintutkinnon- ja väitöskirjastipendin hakulomakkeet
Ohje väitöskirjan esitarkastajalle
Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohjeet 'Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausten käsitteleminen.'
Tekniikan alan väitöskirjaopas
10. LÄHTEET
Yliopistolaki 645/97
Yliopistoasetus 115/98
Asetus yliopistojen tutkinnoista 794/2004
Teknillisen korkeakoulun hallintojohtosääntö 20.10.1997 siihen tehtyine muutoksineen
Teknillisen korkeakoulun tutkintosääntö 2005
Rehtorien neuvoston suosituskirje 7.12.1998