|
Kiteen rakentaminen ilman kaavaa
Poikkeamista oli haettu lomarakennuksen rakentamiseksi lintuvesien
suojeluohjelmaan ja Natura 2000 -verkostoehdotukseen kuuluvan vesialueen
rannalla olevalle vesijätöstä muodostetulle tilalle,
jolla oli rantaviivaa 50 - 60 m.
Rakennuspaikka katsottiin rakennuskelpoiseksi. Poikkeamisen
katsottiin kuitenkin tuottavan haittaa kaavoitukselle, koska lahden
rannalla oli lukuisia rakentamattomia tiloja eikä ollut varmuutta
mahdollisuuksista osoittaa näille tiloille yhtä tehokas
rakennusoikeus MRL 72 §:ssä tarkoitetussa kaavassakaan.
Kun MRL 172 §:n 1 momentin 1 kohdassa säädettyjä
oikeudellisia edellytyksiä poikkeamiseen ei ollut, poikkeusta
ei voitu myöntää. Näin ollen MRL 171 §:n
1 momentissa säädetystä erityisestä syystä,
MRL 172 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetusta luonnonsuojelun
tavoitteiden saavuttamisen vaikeutumisesta taikka luonnonsuojelulain
65 §:n 1 momenttiin perustuvasta arviointivelvollisuudesta
ei ollut tarpeen enää lausua.
Maankäyttö- ja rakennnuslaki 72 § 1 mom. ja 172
§ 1 mom.
Asia: Poikkeamista koskeva valitus
Valittajat: Eläkeläiset Aimo Ilmari Riikonen ja
Reino Petter Antero Riikonen, Kitee
Päätös, josta valitetaan:
Kuopion hallinto-oikeuden päätös 31.8.2001 n:o 514/1
Ympäristökeskuksen ratkaisu
Pohjois-Karjalan ympäristökeskus on 5.1.2001 tekemällään
päätöksellä hylännyt Aimo ja Reino Riikosen
hakemuksen saada rakentaa lomarakennus Kiteen kaupungin Päätyeen
kylässä olevalle Lisäkinnulan tilalle RN:o 26:4 ilman
asemakaavaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa
on erityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osan
käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen
perusteena.
Ympäristökeskus on perustellut päätöstään
sillä, että Päätyeenlahti, jonka rannalla rakennuspaikka
sijaitsee, on luokiteltu kansainvälisesti arvokkaaksi lintuvedeksi
ja kuuluu valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan. Alue on
myös ehdotettu sisällytettäväksi kansainvälisesti
arvokkaisiin kosteikkoalueisiin. Osa suojeluohjelma-alueesta on
jo rauhoitettu luonnonsuojelulain nojalla. Tavoitteena on rauhoittaa
alue luonnonsuojelutarkoituksiin kokonaisuudessaan.
Rakennuspaikalla suoritetussa katselmuksessa on havaittu rakentamista
ennakoiden suoritetun rakennuspaikan tasaustöitä sekä
vesijättöalueen ja vesialueen kanavointia kaivinkonetyönä.
Rakennuspaikan soveltuvuus sinänsä muun muassa korkeusasemansa
puolesta on kelvollinen hakemuksen mukaiseen vähäiseen
rakentamiseen. Rakennuspaikalla suoritetut työt ilmentävät
kuitenkin, että se ei muutoin ilman huomattavia maastonmuutostöitä
ole laadullisesti tyydyttävä loma-asunnon rakennuspaikkana.
Muutokset ovat ulottuneet huomattavassa määrin myöskin
edellä mainittuun suojeluohjelmaan kuuluvalle alueelle.
Hankkeella ja sen vaikutuksilla on havaittavissa maankäytöllinen
ristiriita luonnonsuojelullisiin tavoitteisiin nähden. Sen
ratkaiseminen muun muassa Päätyeenlahden muiden maanomistajien
tasapuolisen kohtelun sekä alueen luonnonsuojelullisesti merkittävien
arvojen vuoksi tulee toteuttaa laajempialaisella maankäytönsuunnittelulla,
lähinnä yleiskaavalla.
Edellä mainituilla perusteilla poikkeaminen aiheuttaa haittaa
kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle
sekä vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista.
Asian käsittely hallinto-oikeudessa
Valitus ja lausunnot hallinto-oikeudessa
Aimo ja Reino Riikonen ovat valittaneet ympäristökeskuksen
päätöksestä hallinto-oikeudelle ja vaatineet,
että ympäristökeskuksen päätös kumotaan
ja haettu lupa myönnetään.
Vaatimuksensa tueksi he ovat esittäneet, että hankkeella
ei ole vaikutusta ympäristöön eikä se vaaranna
Päätyeenlahden muiden maanomistajien tasapuolista kohtelua.
Rakennuspaikalle on jo tuotu kaksi traktorikuormallista maata eikä
rakentaminen edellytä muita maastotöitä. Tie rakennuspaikalle
on tehty viisi vuotta sitten. Lisäksi on tehty kaivanto, jotta
vene saataisiin lähemmäs loma-asuntoa. Hanke on niin pieni,
ettei se vaikeuta suojelun tavoitteiden saavuttamista.
Pohjois-Karjalan ympäristökeskus on valituksen johdosta
antamassaan lausunnossa ilmoittanut, että Päätyeenlahti,
jonka rannalla rakennuspaikka on, kuuluu valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan
ja on jo osittain rauhoitettu luonnonsuojelulain nojalla. Tarkoituksena
on rauhoittaa alue kokonaan. Alue oli sisällytetty lintuvesiensuojeluohjelman
rajausta noudattaen Natura 2000 -verkostoehdotuksen kohteeseen
F10700003 Päätyeenlahti. Rakentamishanke ja sen yhteydessä
toteutettavat ja jo toteutetut kaivamis- ja läjittämistyöt
sekä alueen myöhempikin käyttö rakennuspaikkana
vaikeuttavat yksinäänkin suojelutavoitteiden toteuttamista
ja aiheuttavat luontoarvojen heikkenemisen.
Aimo ja Reino Riikonen ovat antaneet lausunnon johdosta vastineen.
Hallinto-oikeuden ratkaisu
Hallinto-oikeus on, toimitettuaan rakennuspaikalla katselmuksen,
hylännyt Riikosten valituksen.
Perustelut:
Säännökset
Maankäyttö- ja rakennuslain 72 §:n 1 momentin mukaan
meren tai vesistön ranta-alueeseen kuuluvalle rantavyöhykkeelle
ei saa rakentaa rakennusta ilman asemakaavaa tai sellaista oikeusvaikutteista
yleiskaavaa, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan
tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen
perusteena.
Saman lain 171 §:stä ilmenee, että alueellinen ympäristökeskus
voi kuitenkin erityisestä syystä myöntää
poikkeuksen uuden rakennuksen rakentamiseen ranta-alueelle, jolla
ei ole voimassa 72 §:n 1 momentissa tarkoitettua kaavaa.
Maankäyttö- ja rakennuslain 172 §:n mukaan poikkeaminen
ei saa 1) aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle
tai alueiden käytön muulle järjestämiselle;
2) vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista; eikä
3) vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien
tavoitteiden saavuttamista. Poikkeusta ei saa myöntää,
jos se johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen
tai muutoin aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö-
tai muita vaikutuksia.
Asiassa saatu selvitys
Hakemus käsittää loma-asunnon rakentamisen Lisäkinnulan
tilalle RN:o 26:4. Rakennuspaikka sijaitsee Kiteen kaupungin Pääty
kylässä Päätyeenlahden vuonna 1999 Lisäkinnulan
tilaan liitetyllä vesijättömaalla. Alueelle ei ole
laadittu ranta-asemakaavaa tai yleiskaavaa, jolla kiinteistöjen
rakentamismahdollisuudet olisi oikeudellisesti sitovasti ratkaistu.
Päätyeenlahti kuuluu valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan,
jonka valtioneuvosto on vahvistanut 3.6.1982, ja osa suojeluohjelma-alueesta
on rauhoitettu luonnonsuojelulain nojalla. Tavoitteena on rauhoittaa
alue luonnonsuojelutarkoituksiin kokonaisuudessaan. Kyseessä
on kansainvälisesti arvokas lintuvesi, jonka erittäin
monipuoliseen pesimälajistoon kuuluvat muun muassa mustakurkku-uikku
ja laulujoutsen. Päätyeenlahdella on myös huomattava
merkitys lintujen muutonaikaisena levähdyspaikkana.
Riikosten poikkeuslupahakemuksen kohteena olevan lomarakennuksen
rakentamisella muodostettaisiin ranta-alueelle, jo rauhoitetun alueen
läheisyyteen uusi rakennuspaikka. Rakennuspaikka sijaitsee
alavalla vesijättömaalla pienellä keinotekoisesti
tehdyllä kumpareella.
Ympäristökartan mukaan alueelle on myönnetty ainoastaan
yksi poikkeuslupa vastarannalle tilalle RN:o 6:52 vuonna 1988. Vastapäätä
sijaitsee myös lintutorni. Muutoin rauhoitetuksi suunniteltu
alue on rakentamaton.
Johtopäätös
Kun otetaan huomioon Riikosten poikkeuslupahakemus, alueen merkitys
arvokkaana lintuvetenä, ympäristön rakennuskannasta
saatu selvitys ja maanomistajien yhdenvertaisen kohtelun vaatimus,
niin Riikosten hakemukseen suostuminen vaikeuttaisi luonnonsuojelun
tavoitteiden saavuttamista ja aiheuttaisi haittaa kaavoitukselle
ja alueen käytön muulle järjestämiselle.
Asian käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa
Valitus korkeimmassa hallinto-oikeudessa
Aimo ja Reino Riikonen ovat valittaneet hallinto-oikeuden päätöksestä
korkeimmalle hallinto-oikeudelle ja vaatineet, että hallinto-oikeuden
päätös kumotaan ja haettu poikkeus myönnetään.
Vaatimuksensa tueksi he ovat esittäneet, että suunniteltu
rakennus on niin kaukana rannasta, ettei se aiheuttaisi haittaa
linnustolle. Suunniteltua rakennuspaikkaa on korotettu keinotekoisesti
erittäin vähän, pieni keinotekoinen kumpare ei aiheuta
ympäristöhaittaa. Pienen loma-asunnon rakentaminen ei
vaikeuttaisi millään tavalla luonnonsuojelun tavoitteiden
saavuttamista. Haittaa kaavoitukselle tai alueen käytön
muullekaan järjestämiselle ei aiheudu.
Lausunnot korkeimmassa hallinto-oikeudessa
Pohjois-Karjalan ympäristökeskus on valituksen johdosta
antamassaan lausunnossa viitannut aiemmin antamaansa lausuntoon.
Ympäristökeskus on lisäksi painottanut ratkaisun
muita vastaavia lupamenettelyjä ohjaavaan vaikutukseen. Laajamittainen
maaston muokkaamista edellyttävä rakentaminen vastaaville
rakennuspaikoille aiheuttaisi huomattavia ympäristövaikutuksia.
Vaikutukset aiheutuvat tarpeesta tehdä vesistöön
johtavia kaivanteja veneellä kulkua varten sekä maanpinnan
korottamisesta rakennusten kohdalla. Vesistön vedenkorkeusvaihtelut
vaikuttavat tarvittavien kaivuutöiden laajuuteen. Esillä
oleva hanke ja mahdolliset muut vastaavat hankkeet vaikeuttavat
kyseisen luonnonsuojelualueen toteuttamista. Alueen maankäyttö
tulisi ratkaista kaavoituksella, missä yhteydessä voitaisiin
toteuttaa riittävä ympäristövaikutusten arviointi.
Aimo ja Reino Riikonen ovat antaneet lausunnon johdosta vastaselityksen,
jossa he ovat ilmoittaneet, että alueelle tehty kaivanto voidaan
tarvittaessa täyttää. Rakennuspaikan korkeusasemaa
ei ole muutettu. Vain rakennuksen suunnitellun sijaintipaikan pintamaa
on vaihdettu.
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu
Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.
Hakemuksessa tarkoitettu rakennus tulisi hakemukseen liitettyjen
sijaintikartan ja asemapiirroksen mukaan Lisäkinnulan tilaan
RN:o 26:4 erillisten vesijättöjen järjestelytoimituksessa
liitetylle alueelle, jolla on Päätyeenlahden rantaviivaa
noin 50 -60 metriä. Päätyeenlahden ranta-alueella
on lukuisia, osittain samassa vesijätön jakotoimituksessa
muodostettuja vastaavansuuruisia tai suurempia tiloja. Tilat ovat
yhtä lukuunottamatta rakentamattomia. Päätyeenlahden
ranta-alueiden ja itse vesialueen luonnonarvot huomioonottaen varmuutta
siitä, että kullekin rakentamattomalle tilalle voidaan
rakentaa samalla tehokkuudella, jolla Lisäkinnulan tila tulisi
rakennetuksi, jos hakemukseen suostuttaisiin, ei ole.
Kun otetaan huomioon tilan rantaviivan vähäinen pituus,
Päätyenlahden ranta-alueiden kiinteistöjaoituksesta
saatu selvitys samoin kuin maankäyttö- ja rakennuslain
73 §:ssä loma-asutuksen järjestämiseksi ranta-alueelle
laadittavalle kaavalle asetetut vaatimukset suunnitellun maankäytön
sopeuttamisesta rantamaisemaan sekä riittävien yhtenäisten
rakentamattomien alueiden varaamisesta, haetun poikkeuksen myöntäminen
aiheuttaa maankäyttö ja rakennuslain 172 §:n 1 momentissa
tarkoitettua haittaa kaavoitukselle.
Koska maankäyttö ja rakennuslain 172 §:n 1 momentissa
säädettyjä oikeudellisia edellytyksiä haetun
poikkeuksen myöntämiseen ei ole, ei ympäristökeskus
ole voinut suostua Riikosten hakemukseen. Sen vuoksi korkein hallinto-oikeus
katsoo, ettei ole syytä muuttaa hallinto-oikeuden päätöksen
lopputulosta.
Antopäivä: 22.4.2002, Taltionumero: 921 Diaarinumero:
2523/1/01
TAKAISIN YLÖS
|